Tämä teksti on kolmas osa postaussarjaa, jossa käyn läpi työkaluja esiintymistilanteiden helpottamiseen ja esiintymisahdistuksen hallintaan. Ensimmäisessä osassa teemana oli mindfulness ja toisessa osassa hyväksymis- ja omistautumisterapia. Tässä osassa käsittelen esiintyjyyden näkökulmasta NLP:tä.
Sain vuonna 2019 ensimmäisen kosketuksen siihen, että voin todella itse vaikuttaa esiintymistilanteiden mielekkyyteen. Osallistuin mielen taitojen lyhytkurssille, jonka puitteissa tehtiin muun muassa NLP-harjoituksia. Kiinnostuin tästä mallista niin paljon, että hakeuduin vuotta myöhemmin NLP Practitioner -koulutukseen Janne Turusen hellään huomaan. Olen käyttänyt harjoituksia itsehoidon lisäksi asiakkaiden kanssa laulunopetuksessa, esiintymisvalmennuksessa ja hyvinvointivalmennuksessa.
NLP:ssä ollaan kiinnostuneita kokemukseemme liittyvistä aistihavainnoista, niiden tallentumisesta keho-mieleemme mielteiksi sekä käyttämiemme sanojen vaikutuksesta kokemukseemme. Lyhenne NLP tulee sanoista neuro (hermosto, yhdistää ajattelun ja kehon) linguistic (kieli) programming (”ohjelmointi”). NLP:n keinoin voimme tarvittaessa muuttaa kokemuksemme miellepiirteitä tai käyttämiämme sanoja. Voimme myös vahvistaa positiivista kokemusta. Mieli, kieli ja keho ovat toisiinsa yhteydessä ja vaikuttamalla yhteen voimme vaikuttaa muihinkin.
NLP on paljon. Se on malli, tutkimussuunta, työkalupakki ja elämänasenne. Tässä tekstissä pyrin tarjoamaan sinulle pienen viipaleen, josta mielestäni esiintyjän on hyvä olla tietoinen.
Esiintymistilanteen miellepiirteet
Kokeile palauttaa mieleesi jokin esiintymiskokemus menneisyydestä. Se voi olla jokin positiivisesti tai negatiivisesti mieleen jäänyt kokemus, tai sitten ihan neutraali.
Palauta mieleen, miltä mielikuva tilanteesta näyttää.
Minkä kokoinen mielikuva on? Millä etäisyydellä se on sinusta? Missä se sijaitsee sinusta katsottuna? Onko se suora vai kallistunut?
Millainen valon määrä siinä on? Onko kuva mustavalkoinen vai värillinen? Miten värikylläinen tai kontrastinen se on? Onko kuva terävä, sumuinen, rakeinen? Onko siinä raamit?
Onko kuva pysähtynyt vai liikkuva? Jos kuva liikkuu, miten nopeasti? Katsotko tilannetta ikään kuin ulkopuolisena, vai lavalta itsesi sisältä käsin?
Nämä ovat kokemuksesi visuaalisia miellepiirteitä. Huomaa ja tutki niitä uteliaasti, kiinnittymättä siihen, ovatko ne mielesi mukaan miellyttäviä tai epämiellyttäviä.
Kokeile seuraavaksi tavoittaa kokemuksesi äänimaailma.
Millaisia ääniä kokemukseen liittyy? Hiljaisuutta, puhelimen pirinää, yleisön ääniä, musiikkia? Liittyykö siihen puhetta, sanoja, lauseita, äänensävyjä? Sisäistä puhetta? Millainen on puheäänen nopeus, sävy?
Ovatko äänet korkeita tai matalia? Miten voimakkaita? Onko niissä rytmi tai melodia?
Kuuluvatko äänet läheltä vai kaukaa? Edestäsi tai takaa? Tai jostain muusta suunnasta, tai joka puolelta? Sisältä vai ulkoa? Monona vai stereona?
Nämä ovat kokemuksen auditiivisia miellepiirteitä.
Kokeile seuraavaksi tavoittaa kokemukseen liittyvät tuntemukset.
Miltä kehossasi tuntuu? Mitä tunteita kehossasi ilmenee? Millaisia aistimuksia huomaat? Millainen kehosi asento on?
Miltä tila ympärilläsi tuntuu? Miltä tunnelma, ilmapiiri vaikuttaa?
Onko kylmä tai kuuma? Onko ilmassa tuoksuja? Millaiselta ilma tuntuu hengittää?
Nämä ovat kokemukseesi liittyviä kinesteettisiä havaintoja.
Mitkä miellepiirteet sinun oli helpoin tavoittaa?
Se saattaa kertoa jotain ensisijaisesta miellejärjestelmästäsi. Yleensä meillä on joku miellejärjestelmä (visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen) muita aktiivisemmin käytössä – joskin käytämme kaikkia jossain määrin sekä tietoisesti että tiedostamatta. Vähemmän käytössä olevien miellejärjestelmien herättely saattaa avata ihan uusia näkökulmia kokemukseen.
Miellepiirteiden editointi
Palaa kokemuksesi näkömielteisiin. Kokeile tehdä mielikuvaan seuraavia editointeja yksi kerrallaan:
Pystytkö säätää mielikuvan kokoa? Entä etäisyyttä tai sijaintia? Pystytkö kallistaa kuvaa eri suuntaan tai suoristaa sen? Pystyykö kuvaan lisätä kehykset tai poistaa ne?
Voitko säätää kuvan kirkkautta? Entä kontrastia, värikylläisyyttä? Pystytkö terävöittää tai sumentaa kuvaa? Entä muuttaa mustavalkoisen kuvan värilliseksi, tai värillisen mustavalkoiseksi?
Voiko liikkuvan kuvan nopeutta säätää, tai pysäyttää kokonaan? Voiko pysähtyneen kuvan saada liikkeelle? Voitko vaihtaa kuvakulmaa, josta katselet tilannetta?
Huomaa, mitä editoinnit saavat sinussa aikaan. Kehossasi, mielessäni, suhtautumisessasi kokemukseen. Ei ole oikeita tai vääriä tapahtumia. Voit myös huomata, jos jotain muutoksia on vaikea tehdä, tai jos et halua tehdä jotain. Sekin on ok. Voit editoida mielikuvaa juuri sen verran, että se tuntuu sopivalta.
Seuraavaksi palaa kokemuksesi kuulomielteisiin. Käy samalla lailla kuulokuvaa läpi yksi miellepiirre kerrallaan, ja tee ne editoinnit, jotka haluat tehdä. Huomaa, mitä sinussa tapahtuu, muuttuuko kokemuksen vaikutelma. Tee lopulta samanlainen kierros kinesteettisille miellepiirteille.
Kokemukseen liittyvät sanat
Kuten aiemmissa postauksissanikin olen maininnut, mieli tuottaa sisältöä lähes koko ajan. Mielikuvien ja muistojen lisäksi ajatuksia edustavat sanat – sekä ääneen puhuttu että sisäinen puhe. Sanojen luomilla kokemuksilla on samanlainen vaikutus meihin kuin todellisilla tapahtumilla: ne vaikuttavat mielteisiimme, tunnekokemuksiimme ja mielen luomiin merkityksiin.
Ne hetket, kun tavoitamme jonkun mieleemme pesiytyneen sanallisen ajatusansan, ovat kullanarvoisia. Sanat voivat haastaa, ja sanoja voi haastaa. Otetaan esimerkiksi ajatusansa, johon liittyy hyvin jäykkä arvio itsestä:
Aina minä jännitän.
Uskomusta voi lähteä haastamaan sanoin esimerkiksi kysymällä:
-Onko se totta?
-Ainako?
–Ihanko aina?
Voimme tutkia myös lauseen mahdollisuuksia vaihtamalla aina-sana johonkin toiseen ajan hahmottamiseen liittyvään sanaan, esimerkiksi joskus, toisinaan, nyt, usein, harvoin, huomenna, ensi vuonna…
Toinen esimerkki ajatusansasta:
Minun täytyy onnistua.
Haastetaan täytyä-sanaa vaihtamalla sen tilalle: voin, saatan, yritän, pystyn, aion, haluan, kannattaa, on parempi, on mahdollista, on lupa, on hauskaa...
Minä-sana saa vapaasti taipua tilanteen mukaan. Voit haastaa omaa uskomustasi samalla tavoin, kirjoittaa eri versioita paperille ja lukea niitä ääneen. Pysähtyä niiden äärelle. Huomaa, mitä sinussa tapahtuu. Millainen vaikutelma lauseesta tulee verrattuna alkuperäiseen? Muuttuuko kehosi tila, mielentilasi, tunnetilasi, näkökulmasi? Mikä uusista lauseista on suosikkisi?
Kannattaa ajatella, mitä kannattaa ajatella
Oman kokemukseni mukaan NLP:n avulla hyödymme mielen ihmeellisestä kyvystä tehdä poissaoleva läsnäolevaksi. Menneet tai kuvitellut kokemukset tulevat kehontilan muutoksina todellisiksi nyt-hetkeen. Voimme valita, millaisia kokemuksia tai mitä osia niistä elävöitämme ja vahvistamme. Voimme myös valita sanamme, joita käyttämällä luomme omaa todellisuuttamme. NLP ottaa huomioon ihmisten erilaiset tavat prosessoida kokemuksia: toisille on luontevinta tavoittaa kokemuksen näkömielteet, toisille kuulomielteet ja toisille tunnetilat, tunnelmat. Ja kaikki on ihan oikein.
Mikäli haluat tutkia omia esiintymiskokemuksiasi ja suhtautumistasi niihin, esiintymisvalmennuksessa niitä voidaan tarkastella NLP:mäisellä otteella. Mikään miellepiirre tai mielen tulkinta ei ole väärä tai epänormaali. Kun niitä tehdään itselle näkyväksi lempeällä tavalla, ne menettävät ylivaltaansa meihin. Voimme itse vaikuttaa suhtautumiseemme ja sen myötä suoriutumiseemme esiintymistilanteissa – saada itsessä aikaan hyvän kierteen.
Lukusuositus ja lähdeteokseni:
NLP Mielikirja – kuinka muuttaa mieltään (Toivonen & von Harpe [toim.], Hakapaino 1996)
