Aamuyö kello kolmen ja neljän välillä. Heräät puhelimen värinään, vessahätään, naapuriasunnon ääniin tai sitten ihan muuten vain. Sinulla on vahva aikomus jatkaa unia, mutta se jää vain aikomukseksi. Ajatukset ovat odottaneet kynnet pitkällä heräämistäsi, ja nyt ne käyvät villipedon lailla kimppuusi.
Nousee väläyksiä viisi vuotta sitten tapahtuneesta keikasta, jolloin soitit väärin. Sitä seuraava väläys muistuttaa siitä kerrasta, kun spiikin aikana unohdit kollegan nimen. Sitten on vielä sekin keikka viisitoista vuotta sitten, kun olit juonut yhden siiderin liikaa. Kaikki varmaan huomasivat ja häpesivät puolestasi.
Tämän kaiken lisäksi herää pelkoja huomiseen keikkaan liittyen:
Olet mokannut ennenkin, joten miksi et mokaisi nytkin?
Kehon stressikäyrä nousee tappiin. Pyrkimykset varmistella tulevan esiintymisen onnistumista nousevat äkkiä maailman tärkeimmäksi asiaksi. Ei toivoakaan unensaamisesta enää tänä yönä. Parhaassa tapauksessa suutut itsellesi murehtimisesta – kiukku on kuin kirsikka kakun päällä.
Varsinkin yöaikaan nousevat kauhukuvat uskottelevat olevansa totta, ja että olet ainoa, joka kärsii tämäntyyppisestä esiintymisjännityksestä. Meitä murehtivia ja märehtiviä esiintyjiä on kuitenkin paljon.
Tässä postauksessa kerron hieman näistä kahdesta esiintymisjännitykseen vahvasti liittyvästä mielen lempipuuhasta. Tavoitteena on auttaa sinua ymmärtämään paremmin mielesi toimintaa. Tarjoan sinulle myös neljä keinoa saada etäisyyttä mielen hyödyttömiin keloihin ja apua esiintymisjännitykseen.
Jatka siis lukemista, mikäli murehtimisen ja märehtimisen sijaan tahtoisit vapauttaa energiaasi johonkin muuhun!

Mielen toiminnasta on hyvä ymmärtää, että vaikka se ei ole aina ole kovin järkevää tai luotettavaa, sillä on melkoinen mahti. Sisäinen tai ulkoinen ärsyke saa aikaan ajattelua, mikä saa aikaan tunteen, joka laittaa meidän toimimaan. Tai estää meitä toimimasta.
Mielen luonteeseen kuuluu viihtyminen menneessä tai tulevassa. Jos huomaatkin käyttäväsi runsaasti aikaa menneiden märehtimiseen tai tulevien murehtimiseen, et ole suinkaan epänormaali tai viallinen, kuten edellisessä postauksessakin tätä avasin. Olennaista on tunnistaa, minkä verran ja millä tavoin tämä aiheuttaa kärsimystä.
Murehtiminen ja märehtiminen ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Mieli tekee aina ennustuksensa tulevista tilanteista suhteessa menneeseen. Esiintyjän mieli voi valikoida märehdittäväkseen yksittäisiä parin sekunnin hetkiä, jolloin ääni särkyi, kasvojen lihakset nykivät, kontrolli oli tipotiessään. Mieli alkaa murehtia, että toistuuko sama tulevaisuudessa joka kerta. Kun alamme pelkäämään reaktioitamme, syntyy ahdistus.
Elämä tapahtuu kuitenkin ONNEKSI aina uudessa ja taas uudessa NYT-hetkessä. Niissä sijaitsee mahdollisuutemme vaikuttaa.
Voimme vaikuttaa tapaamme suhtautua ajatuksiimme. Voimme valita, jäämmekö kiinni siihen mikä on jo mennyt – valitsemmeko tekomme ikään kuin ajatuksemme olisivat totta. Voimmeko valita mennä tilanteisiin ”tyhjänä tauluna”? Ottaa uuden kokemuksen vastaan sellaisena kuin se sattuu olemaan, ilman ennakko-oletuksia?
Valitsin tähän postaukseen neljä asiaa jotka voivat auttaa murehtimis- ja märehtimiskierteen katkaisuun:
- läsnäolon harjoittelu
- ajatusten eriyttäminen
- hyvä tarkoitus ajatusten taustalla
- kontrolloinnista luopuminen
1. Harjoittele läsnäoloa
Mitä enemmän harjoittelet huomaamaan tässä ja nyt tapahtuvia asioita, sitä helpompaa se on kerta kerralta. Harjoittele havahtumaan siihen, mihin mielesi on sinut kulloinkin vienyt? Oletko nyt juuri menneessä, vai tulevassa, vai tässä lukemassa tätä tekstiä ja ajattelemassa vain tätä mitä luet?
2. Eriytä ajatuksesi
Kun huomaat joutuneesi katastrofiajattelun myllyyn, koita etäännyttää itseäsi siitä hieman. Ajatuksia ei ole syytä vältellä, vaan voit katsella niitä kuin elokuvaa, maalausta tai kirjan sivua kiinnostuneena siitä, mitä kaikkea niissä onkaan. Kun huomaat, että et ole yhtä kuin ajatuksesi, voit helpommin valita suhtautumisesi niihin.
3. Etsi hyvä tarkoitus ajatusten taustalla
Kaikkein lannistavimpienkin uskomusten, sääntöjen ja ennustusten taustalla on alun perin jokin hyvä tarkoitus. Mikä se voisi omien ajatustesi kohdalla olla? Ehkä pyrkimys pitää sinut turvassa? Tai varmistaa, että kokisit pelkästään mielihyvää epävarmuuden, pelon tai häpeän sijaan? Olivatpa ajatuksesi pintapuolisesti kuinka kankeita tahansa, hyvän tarkoituksen löytäminen niiden taustalta voi auttaa sinua suhtautumaan niihin myötätuntoisesti.
4. Luovu haitallisesta kontrolloinnista
Ylikorostuneen murehtimisen ja märehtimisen taustalla vaikuttaa usein kontrolloinnintarve. On hyvä ymmärtää, että kontrolli (joka on eri asia kuin vastuu tai itsesäätely) on vain illuusio. Mikään elämässä ei todellisuudessa ole kontrollissamme. Vaikka olisimme valmistautuneet kuinka hyvin ja varautuneet ihan kaikkeen, silti jotain odottamatonta voi tapahtua. Jotain, mihin meillä ei ole mitään valtaa. Kontrolloinnista luopuminen voi olla hyvin vapauttavaa: se voi palauttaa kadonnutta iloa ja antaa mahdollisuuden kokea elämää ja sen tarjoamia tilanteita niiden koko leveydeltä!
Summa summarum; mieli harhailee, ennustaa, muistelee, olettaa. Tulkitsee, varmistelee, murehtii, märehtii. Tehtäväänsä suorittaen. Meidän tehtävämme on olla tästä tietoinen ja valita suhtautumisemme. Voimme harjoitella läsnäoloa, ajatusten eriyttämistä, etsiä niiden hyvää tarkoitusta ja luopua haitallisesta kontrolloinnista.
Vaikka nämäkään keinot eivät takaa sitä, ettetkö koskaan kokisi henkistä kipua tai unettomia öitä, myötätuntoisesta tietoisuudesta käsin niitä on helpompi sietää! 🙂
PS. Mikäli haluat käyttöösi maksuttoman läsnäolotaitojasi kartuttavan PDF-työkirjan, rekisteröidy jäseneksi klikkaamalla kuvaa <3
