Se jonka välityksellä kuljet sinne, minne kulloinkin valitset kulkea. Se jonka välityksellä toteutat sitä, mitä kulloinkin päätät toteuttaa. Se jonka avulla olet osana yhteisöä, osana maailmaa, vuorovaikutuksessa sen kanssa. Se joka kantaa kaiken, mitä sinulle on elämän aikana tapahtunut. Säröineen.
Se joka usein taipuu siihen, mitä haluat – siten kuin haluat.
Se joka elää elämääsi ja tahtoo parastasi silloinkin, kun et edes muista että se on.
Se joka tuo hengen soittimeen, tunteen tarinaan, inhimillisyyden ääneen. Se joka välittää tunteita, vaikuttaa muihin, vaikka sinä et hoksaisi aina vaikuttua. Se joka tekee tämän kaiken, vaikkei juurikaan saisi siitä tunnustusta.
Se jolta vaadit kestävyyttä. Vaivattomuutta, sujuvuutta. Voimaa, hallittavuutta, onnistumista. Se jonka lukitset jähmetykseen tai liialliseen toistoon, se jonka kivuista ärsyynnyt. Se jonka viestejä ohitat – jotka kuittaat ehkä välinpitämättömällä lupauksella palata niihin sitten paremmalla ajalla.
Se jolta vaadit edustavuutta. Kauneutta, laihuutta, lihaksikkuutta, hillittyä olemusta, tilanteisiin sopivia tunteita, mukautumiskykyä, rajojen venyttämistä ja päättymätöntä sietämistä. Se joka kantaa sitä pelkoa, jota peität suorittamalla, suostumalla, ylitreenaamalla, kieltäytymällä ravitsevasta ruosta, nesteytyksestä, levosta, unesta, liikkumisesta, läheisyydestä tai kosketuksesta.
Se joka tietää sinusta kuitenkin totuuden. Se joka kantaa hätäsi ja heikkoutesi, silloinkin kun teet kaikkesi naamioidaksesi ne pois jopa itsesi näkyviltä.
Se tuntee riittämättömyyden ja uupumuksen Suorittavan muusikon naamion takana.
Se kantaa Alisuoriutuvan muusikon epäonnistumisen häpeän ja turhautumisen.
Se tuntee hyväksynnän kaipuun, kun Kameleonttimuusikko on alati valmiina tarjoamaan kaikkea kaikille.
Se tuntee tyytymättömyyden ja katkeruuden, kun Kaappimuusikko päättää uudestaan ja uudestaan vaieta, jättää tekemättä, olla toteuttamatta itseään.
Se tuntee kuitenkin syvimmät toiveesi ja unelmasi. Se tietää mitä sinä tarvitset ollaksesi turvassa ja onnellinen. Se odottaa, että sinä huomaisit nämä tarpeet ja ottaisit ne riittävän todesta.
Se joka tuntee kykysi. Lahjasi. Todelliset vahvuutesi ja kiinnostuksen kohteesi. Intohimosi. Ne joiden kanssa vietit aikaasi ehkä kauan sitten, ikään kuin se olisi ainoa mahdollinen tapa olla tässä maailmassa. Ne ovat yhä siellä, hyvässä huomassa. Tallessa.
Se joka kertoo, ettei totuutta voi ajatella pois. Ettei sitä voi psyykata olemaan jotain muuta, ei enempää eikä myöskään vähempää kuin mitä se on. Se jolle jäät aina kiinni – ennemmin tai myöhemmin – kun toimit itseäsi ja sisäistä totuuttasi vastaan.
Se joka odottaa kärsivällisesti. Odottaa, että sinä huomaat. Se ei kanna kaunaa, vaikka olisit rikkonut sitä vastaan jo kauan. Se luottaa siihen, että vielä tulee se päivä, kun sinäkin alat olla sitä kohtaan luotettava.
Se jonka jaksamisen rajat eivät kuitenkaan veny määrättömästi. Se jota sinä herkästi syyllistät ja moitit suoltaen katkeriakin sanoja, mutta joka ei kuitenkaan koskaan asetu sinua vastaan. Ei KOSKAAN.
Se halajaa palata takaisin yhteyteen kanssasi. VAIN tekemällä yhteistyötä sen kanssa muutos jota sinä niin kovasti kaipaat voi tulla hiljalleen todeksi. Ja sitten kun olet siihen valmis, se ei sano että ”Mitäs minä sanoin” tai että ”Jo oli aikakin”. Se ottaa sinut avosylin vastaan. Sillä siellä, kehossa, piilee se versio sinusta, joka sai aina olla täysin vapaa. <3
